Taru Luojola replied to Vika's status
@viisaskana@eliitin-some.fi Joo, kirjassa ei käsitelty naishenkilöitä kovin onnistuneesti noin muutenkaan.
Kirjailija-kirjantekijä, kielitaiteilija ja -tieteilijä. Kirjakasan ylläpitäjä.
Luen vähän kaikenlaista, kaunoa ja tietoa, ties miten monella eri kielellä. Kirjoitan ennen kaikkea absurdia realismin rajoilla keikkuvaa proosaa.
This link opens in a pop-up window
@viisaskana@eliitin-some.fi Joo, kirjassa ei käsitelty naishenkilöitä kovin onnistuneesti noin muutenkaan.
Luin ensimmäisen puoliskon tästä iltaisin nukahtamisapuna, joten ymmärrettävästi minulla on vähän hatara kokonaiskuva siitä, mitä tässä tapahtui. Jotain toisen maailmansodan lopussa ryöstettyjä tauluja jäljittivät niin poliisit kuin toimittajat, ja samat taulut olivat parhaillaan vaihtamassa käsiä rikollisilta toisille — ja sitten ihan tyhjästä löytyy myös jotain lesboseksikuvia ja myöhemmin nämä lesbot tekevät kahdestaan itsemurhan. Siis täh? Eihän se edes liittynyt juoneen mitenkään. Tai sitten liittyi ja minulta meni juuri olennaiset kohdat ohi.
Enivei, krimi on krimi, joten löytyy tästä myös hienoja mersuja ja pakollinen käynti strippiklubilla.
Erinomaisen viihdyttävä kokoelma uutisparodiatekstejä viime vuosikymmeneltä. Todella paljon todella osuvaa kuittailua, joka joko naurattaa — tai kauhistuttaa osuvuudellaan. Paikoin tuli kyllä mieleen, että olen lukemassa nykyisen hallituksen ohjelmaa.
@viisaskana@eliitin-some.fi Näin juuri ennen aloittamista pelkään lähinnä sitä, että 13 vuotta vanha satiiri kuulostaa oikeisiin uutisiin nähden pliisulta ja puolitiehen jääneeltä.
Romaani Biafran valtion synnystä, sen lyhyestä olemassaolosta, sodasta ja nälänhädästä. Keskiössä ovat Nigerian ehdottomaan eliittiin kuuluvan perheen kaksostyttäret, jotka ovat tottuneet rikkaaseen elämään mutta jotka sodan myötä joutuvat kärsimään siinä missä muutkin ja menettävät myös omaisuutensa. Sisällöllisesti kiinnostava kurkistus 1960-luvun juuri itsenäistyneeseen Nigeriaan ja sen sisäisiin ristiriitoihin, mutta kerronta oli vähemmän vetävää ja lukemista sai tehdä ihan tosissaan.
Lyhyt ja jokseenkin fragmentaarinen kuvaus transkokemuksesta. Siitä kun ei ole nainen muttei oikein mieskään. Siitä kuinka hankalaa on saada rintojenpoistoleikkaus. Siitä kuinka ulkonäön muuttuessa muuttuu myös ihmisten suhtautuminen, niin läheisten kuin tuntemattomien. Ja siitä kuinka omakin suhtautuminen läheisiin muuttuu.
In our society there seems to be a general rule that the more obviously one's work benefits other people the less one is likely to be paid for it.